Työleiri

Äitiä väsyttää...

Täytyy kyllä heti korjata että ei Tuomas niinkään väsytä vaan tää kaikki just nyt ja Tuomas nyt vaan sattuu olemaan se joka on valvottanut mua toukokuusta saakka...

Pitäisi jaksaa kaikkea:
-hoitaa lapsi
-hoitaa koirat
-pukea iloisesti huutava lapsi (jos ite hermostuu niin meteli on kahta kauheempi)
-syöttää rauhallisesti kiinteitä lapselle joka ei halua syödä ja kehittää kaikkia temppuja että saa suun aukeamaan
-yösyötöt vielä toistaiseksi koska energia ei riitä unikoulun pitämiseen - jos tissillä saa hiljaseks niin sillä mennään....
-ulkoiluttaa koirat lapsen kanssa
-ruokkia koirat ja kantaa koiranruuasta kiinnostunutta lasta pois syövien koirien läheltä
-keksiä mitä ruokaa ihmiset syö
-käydä ostamassa tarvikkeet niihin (edullisesti jos mahd.)
-tehdä ruoka
-leipoa talonrakennusporukalle (no tätä oon tehnyt toooosi vähän, haluaisin kuitenkin ja siksi se on tällä listalla...)
-siivota
-pyykätä
-viikata puhtaat pyykit narulta (tämä tapahtuu yleensä kyllä silloin kun uusi koneellinen olisi laitettava kuivumaan)
-laittaa tiskit koneeseen (luojan kiitos et on tiskikone!)
-tyhjentää tiskari
-päivittää podengoyhdityksen kotisivut
-päivittää omia sivuja
-tyhjentää kuvat kamerasta et saa uusia otettua
-maksaa laskut
-vaihtaa lakanat ja pyyhkeet
-korjata lelut ja kirjat lattioilta
jne jne

Vapaata mulla on JOS Tuomas nukkuu päiväunet.... 2 tuntia/päivä. Vapaapäiviä ei koskaan. En ihmettele et kämpässä on pölyä, likaa, leluja, koirien koulutus vaiheessa, agilityideat nollissa (Intolta jäänyt 2 edellistä treeniä väliin), Varman treenit kokonaan jäissä.... Keskityn vain siihen et koirat ja lapsi ja Toni saavat ruokaa ja meillä olisi mahdollisimman mukavaa päivisin - yksi pitkä ulkoilu ja koirille vapaana juoksemista jos vain suinkin jaksan. Täytyy myöntää että jokapäivä ei kyllä jaksa.... :( useimmiten nyt kuitenkin.
Luojan kiitos että on olemassa äitiyslomat ja hoitovapaat! Jos NYT pitäis vielä töissä olla samalla niin en varmaan hengissä olisi enää....

Onneksi Toni sentään ottaa koirat mukaan Talolle ja saavat siellä pihalla juoksennella ja vahtia tonttia. Talolla en ole oikeestaan mitään pystynyt/jaksanut tehdä vaikka piti tehä vaikka mitä ja olla touhussa mukana. Toni siis on talon rakentanut isänsä kanssa, käy töissä vielä lisäksi ja hoitaa suuren osan laskuista. Mä koitan hoitaa muut hommat parhaani mukaan...

Elämää se vain on... :) Nyt meitin ilopilleri heräsi taas, täytyy kyllä sanoa että se hymy pelastaa päivän ja itku tuntuu sydämmessä niin pahalta ettei sitä voi käsittää. Päivääkään en vaihtaisi...kuitenkaan...